sunnuntai 24. huhtikuuta 2011

Näyttelykuvia 376: Taidekriitikko sanoi v-sanan

Olen yleensä näissä taideasioissa aika avomielinen ja suora, mutta muistin yhtäkkiä erään tapauksen alkuvuodesta, jonka jätin hämmentyneenä kokonaan kirjaamatta. Jottei se tulisi myöhemmin yöuniini, niin kerron sen nyt sitten kaikessa komeudessaan. Tammikuun 20. päivä kävelin Aleksanterinkatua, ja jostain syystä päätin käydä Art Alexissa – galleriassa jonne vähänkin vakavammalla taiteenharrastajalla on hyvin, hyvin harvoin asiaa. 
Galleriassa oli jo aika pitkään ollut ilmeisen suositun pietarilaisen taidemaalarin Lisa Sokolovan (s. 1969) lähinnä Helsinki-aiheisten maalausten näyttely (24.11.–31.1.).
Kiinnitin huomioni näyttelyn voimakkaaseen hajumaailmaan, ja huomasin, että osa maalauksista olikin ilmeisesti aivan äskettäin maalattu, koska ripustus oli hauska – useiden taulujen edessä oli rakennustyömaalamppuja kuivattamassa uunituoreita teoksia:


Syynkin osasin mielestäni päätellä. Näyttelystä sai näköjään heti työn mukaansa, ja ilmeisesti kauppa oli käynyt niin hyvin, että maalaustyötä piti tehdä aika nopeasti. Tässä tyhjä reikä ripustuksessa:


No, minähän innostuin oudon näyn myötä ottamaan kuvia. Ylläoleva on jo vähän tärähtänyt, koska jouduin hetimiten outoon selkkaukseen.
Ottaessani kuvia tiskin takaa nousi sellainen sliipatun autokauppiaan näköinen aika skrode kundi, joka huusi minulle: "Ei kuvia – No photos!!!" Sävy oli niin tiukka, että minä vastasin: "Tämä on julkinen paikka ja julkinen näyttely ja minä olen kriitikko. Milläs sinä minua estät?" Johon hän: "Tulen laittamaan oven lukkoon ja estän poispääsysi." Siitähän minä hermostuin ja päästin suustani oikein hienon sammakon – ollakseni siis arvovaltainen tai ainakin jo runsaan keski-iän saavuttanut taidekriitikko. Se muistutti enemmänkin nuoruuteni tanssipaikkaelämää Alavuden Nuorisoseuran talolla: "Tuu vittu kokeilemaan!" Kundi katseli minua vähän aikaa kiukkuisena ja totesi sitten: "Ei maksa vaivaa."
Niinpä kävelin ulos, ja mietin että ollako häpeissään vaiko suorastaan ylpeä tästä nuorekkaasta hybriksestä. Tunne-elämän kuohuissa olin kuitenkin lopulta kai lähinnä huvittunut. 
Aika monipuolista tämä taidekriitikon arki.
Ja jos joku on Sokolovasta kiinnostunut, kannattaa lyödä Huutonetin hakuun hakusanaksi 'Sokolova'. Tätä kirjoitettaessa tuloksia tuli peräti 18.

2 kommenttia:

  1. Huutonetissä näkyy kaikki taulut (ei yhtään huutoja) olevan samalta myyjältä, jolla on palautetta peräti 5 kpl. Hiukan outoa...

    VastaaPoista
  2. Tänään Kokkolassa ilmeisesti sama mies (kuvaus sopii täydellisesti) myymässä tauluja. Sokolevan töitä myös lämpölampun alla täällä. Hinta niissä 3000-5000€, mutta kun minua ei kiinnostanut, olisin saanut minkä vain Sokolevan 1000e... Jäi todella kumallinen maku suuhun!

    VastaaPoista