Kylpylässä, osa 2.

Vietin vielä aamupäivän Siuntion kylpylässä sen taidekokoelmia tarkastellen ja miettien myös ripustukseen pieniä muutoksia. Kaikkien tutumpien nimien lisäksi oli erittäin kiinnostavaa nähdä töitä sellaisilta taiteilijoilta, joita ei oikein edes muistanut tai sitten tuntenut lainkaan. En minä esimerkiksi ainakaan äkkipäätä muista nähneeni lahtelaiselta Antti Ukkoselta (1948–1994) mitään, vaikka olenkin todennäköisesti törmännyt häneen Dimensio-ryhmän yhteydessä. Oli miten oli, tämäkin iso maalaus oli hauska nähdä, vaikka vähän sellainen aikansa näköinen ja jähmeähkö se tosin on – kiinnostava kuitenkin:   

Tai sitten ihastuttava Egon Meuronen (1922–2005), jonka kanssa olen puhunut kerran puhelimessakin ollesani vielä Taide-lehdessä. Hän soitti minulle kerran ja kysyi neuvoa, että kannattaisiko hänen laittaa Taiteeseen oikein ilmoituskin, kun hän oli pitämässä gallerianäyttelyä. Hän epäili, että viimeistä näyttelyään oli todennäköisesti tekemässä ja halusi tehdä sen vähän komeamin. Minä sanoin, että enhän minä voi oikein jäävitöntä neuvoa tässä antaa mutta että jos siltä tuntuu, niin kai se on ilmoitus sitten laitettava. Niin hän sitten taisi tehdäkin.

Meuronen oli muuten myös tunnettu sarjakuvan pioneeri, joka palkittiin vuonna 1996 Puupäähatullakin. Sarjakuvan teon lopetettuaan hän ryhtyi akvarellistiksi, ja olikin varsin osaava sellainen, kuten tästä Siuntion työstäkin näkee:

Siuntoon siis palaamme vielä myöhemmin.